Itävalta on parlamentaarinen tasavalta, jonka tärkeimpiä periaatteita ovat demokratia ja vallanjako. Valtion korkein edustaja on liittopresidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi. Lainsäädäntöelin on kaksikamarinen parlamentti: Kansallisneuvosto (Nationalrat) ja Liittoneuvosto (Bundesrat) . Liittohallitusta johtaa liittokansleri.
Valtiosäännön perusta
Itävallan perustuslaki, valtiosopimus, puolueettomuuslaki ja Euroopan unionin liittymisasiakirja muodostavat tasavallan valtiosääntöoikeuden perusteet. Itävalta liittyi Euroopan unionin (EU) jäseneksi 1.1.1995.
Kansallisneuvosto
Kansallisneuvostossa on tällä hetkellä edustettuina viisi puoluetta (2009): Hallituksen valtapuolueet ovat: Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue (SPÖ) ja Itävallan kansanpuolue (ÖVP). Muihin hallituspuolueisiin lukeutuvat Itävallan vihreät (Die Grünen Österreich) , Itävallan vapauspuolue (FPÖ) ja Itävallan tulevaisuuden liitto (BZÖ).
Mandaattien jakautuminen
Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue (SPÖ) | 57 edustajaa |
Itävallan kansanpuolue (ÖVP) | 51 edustajaa |
Itävallan vapauspuolue (FPÖ) | 34 edustajaa |
Itävallan tulevaisuuden liitto (BZÖ) | 21 edustajaa |
Itävallan vihreät (Die Grünen Österreich) | 20 edustajaa |
Tällä hetkellä Itävaltaa johtaa SPÖ:sta ja ÖVP:sta koostuva koalitio (2009). Seuraavat kansallisneuvoston vaalit pidetään perustuslain mukaisesti vuonna 2013.
Osavaltiot
Itävalta koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Myös pääkaupunki Wien on yksi Itävallan osavaltioista. Jokaista osavaltiota johtaa osavaltion hallitus, jota puolestaan johtaa osavaltion pääministeri.
Osavaltio | Osavaltioiden pääkaupungit |
Wien | |
Graz | |
Linz | |
Salzburg | |
Innsbruck | |
Klagenfurt | |
St. Pölten | |
Bregenz | |
Eisenstadt |
