Koulutusjärjestelmä sisältää seuraavia alueita:
Tästä löydätte graafisen kuvauksen opiskelumahdollisuuksista Itävallassa:
Graph [gif, 44.8kb]
Oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja kestää 9 vuotta. Itävallan valtion kouluissa opetus on yleensä ilmaista ja niihin pääsevät kaikki oppivelvollisuusikäiset.
Neljän alakoulussa opiskellun vuoden jälkeen oppilas valitsee 4 vuoden opiskelun joku yläkoulussa tai akateemisessa yläkoulussa. Jälkimäinen on jaettu kahteen asteeseen: 4 vuotta alimmalla tasolla ja 4 vuotta ylemmällä tasolla. Koulu päättyy A-tason Reifeprüfung-Certificate tutkintoon, joka oikeuttaa jatko-opiskeluun korkeakouluissa.
Opiskelu toisen asteen ammattikouluissa kestää vuodesta neljään vuoteen ja antaa ammatilliset tietotaidot sekä ammattitaidon työelämässä toimimiseen.
Opiskelu collegessa kestää 5 vuotta (A-tason Reifeprüfung-Certificate tutkinto tai ammatillisen koulutuksen tutkinto) ja antaa opiskelijoille korkeammat alakohtaiset teoreettiset ja käytännölliset tietotaidot sekä ammattitaidon, joka tarjoaa mahdollisuuden siirtyä työelämään opiskellulle alalle ja oikeuden jatko-opiskeluun korkeakouluissa.
Täydennyskurssit toisen asteen ammattikoulun käyneille antavat heille mahdollisuuden saavuttaa college-tason koulutus. Täydennyskurssit mahdollistavat myös akateemisista kouluista valmistuneiden saavuttaa collegessa opitut tiedot.
Oppisopimuskoulutus Itävallassa edellyttää oppivelvollisuuden suorittamista (9 vuotta) ja perustuu kaksinkertaisen järjestelmän periaatteeseen.
Yrityksen sisäinen koulutus
Osallistuminen osa-aikaiseen ammattikoulutukseen
Useimmiten ammattikoulutus tapahtuu yrityksissä. Sitä täydentävät pakolliset osa-aikaiset opinnot ammattikoulussa. Oppisopimuskoulutus perustuu siihen, että kouluttava yritys ja harjoittelija solmivat oppisopimuksen. Harjoittelija saa oppisopimuskoulutuksen ajalta rahallista korvausta, jonka suuruus määrätään työehtosopimuksessa.
Koulutus päättyy oppisopimuksen lopputentin suorittamiseen.
Korkea-asteen koulutusta antavat korkeakoulut:
Ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoilla kandidaatin sekä maisterin tutkintoja ja antavat tieteellisen, ammattiin suuntautuvan yliopistotasoisen koulutuksen. Opinto-ohjelmiin kuuluu opetusharjoittelu ja kandidaatin tai maisterin loppututkielman (pro-gradu) laatiminen.
Yliopistot tarjoavat kandidaatin, maisterin sekä tohtorin tutkintoja ja antavat tieteellisen ja teoreettisen koulutuksen. Yliopistot vastaavat myös uuden tiedemiesten ja tutkijoiden sukupolven kasvattamisesta. Opinto-ohjelmiin kuuluu kandidaatin, maisterin (pro-gradu) loppututkielman tai tohtorin väitöskirjan laatiminen opiskelun päätteeksi.
Aikuiskoulutuksessa on kaksi aluetta:
1990-luvun lopussa allekirjoitettiin Bolognan julistuksen käynnistämä prosessi, jonka tavoitteena on Euroopan korkeakoulutusjärjestelmien vertailukelpoisuuden parantaminen sekä erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten korkeakoulututkintojen tunnustamisen yksinkertaistaminen. “European Higher Education Area” luominen tukee korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymistä ja vahvistaa kilpailukykyä.
Myös Itävalta osallistuu maiden rajoja ylittävään tietotaidon siirtämiseen. Useilla aloilla kuten esimerkiksi matkailualalla kansainvälistyminen on äärimmäisen tärkeää. Kansainvälistyminen alkaa kansainvälisellä opiskelijavaihdolla (esim. Sokrates) ja harjoittelulla ulkomailla (esimerkiksi Leonardo da Vinci) ja jatkuu kansainvälisellä yhteistyöllä ja yhteisillä projekteilla ammattielämässä. Yhtenä esimerkkinä on Itävallan talous- ja työministeriön alulle pantu internetalusta tourism-knowhow.at, joka tukee Itävallan matkailualan tietotaidon vientiä koulutuksen, tutkimuksen ja konsultoinnin alalla.