Mitä yhteistä on aksolotlilla ja kvanttitietokoneella? Ne ovat tehneet kahdesta Itävallassa työskentelevästä tutkijasta Royal Societyn Fellow-jäsenen. Jäsenyyttä pidetään yhtenä luonnontieteiden arvostetuimmista tunnustuksista, ja sitä voidaan verrata tieteen alan ”elämäntyö-Oscariin”. Tänä vuonna tämän merkittävän kunnianosoituksen saivat Elly Tanaka ja Peter Zoller, jotka liittyvät näin erittäin arvostettuun joukkoon.
Elly Tanaka on biokemisti, jonka tutkimusala on regeneraatiobiologia. Hän tutkii, miten eliöt pystyvät uudistamaan monimutkaisia kudoksia ja elimiä sekä millaisia geneettisiä edellytyksiä tämä vaatii. Aksolotli tunnetaan poikkeuksellisista uusiutumiskyvyistään: se pystyy kasvattamaan uudelleen paitsi raajojaan myös osia aivoistaan. Tämän vuoksi juuri tämä meksikolainen pyrstösammakko on keskeinen Tanakan tutkimuskohde. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien hoitomuotojen kehittämisessä regeneratiivisessa lääketieteessä. Elly Tanakaa pidetään kansainvälisesti yhtenä regeneraatiobiologian johtavista tutkijoista. Tällä hetkellä hän johtaa Itävallan tiedeakatemian (ÖAW) Wienissä sijaitsevaa molekyylibiotekniikan instituuttia (Institute of Molecular Biotechnology, IMBA).
Peter Zoller on teoreettinen fyysikko. Hän loi jo 1990-luvulla keskeisiä kvanttitietokoneiden teoreettisia perusteita, ja häntä pidetään yhtenä modernin kvanttitutkimuksen tärkeimmistä arkkitehdeista. Esimerkiksi hänen uraauurtava työnsä ioniansateknologian parissa vaikutti merkittävästi alan kehitykseen ja loi pohjan lukuisille myöhemmille kokeellisille läpimurroille. Hänen tutkimukselliset painopisteensä näkyvät myös siinä, että hän oli vuonna 2003 mukana perustamassa Itävallan tiedeakatemian (ÖAW) kvanttioptiikan ja kvantti-informaation instituuttia (Institute for Quantum Optics and Quantum Information, IQOQI). Uransa aikana Zoller on tehnyt tiivistä yhteistyötä teoreettisten ja kokeellisten tutkimusryhmien kanssa maailman johtavissa tutkimuskeskuksissa. Peter Zoller kuuluu Itävallan viitatuimpien tutkijoiden joukkoon, ja häntä on jo vuosien ajan pidetty vahvana ehdokkaana fysiikan Nobel-palkinnon saajaksi.
Lontoon Royal Society perustettiin vuonna 1660. Se on maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut tiedeakatemia ja samalla yksi arvostetuimmista tieteellisistä seuroista. Sen jäseniin ovat kuuluneet muun muassa Isaac Newton, Charles Darwin ja Albert Einstein. Aiempiin itävaltalaisiin Royal Societyn jäseniin lukeutuvat esimerkiksi Konrad Lorenz, Erwin Schrödinger, Lise Meitner ja Eduard Suess.
Tieteelliset palkinnot eivät ole ainoa osoitus huippututkimuksesta, myös jäsenyys Royal Societyn kaltaisissa akatemioissa ja tiedeseuroissa kertoo tutkimuksen korkeasta tasosta. Tämänvuotinen kahden Itävallassa työskentelevän tutkijan valinta Royal Societyn jäseniksi onkin merkittävä tunnustus Itävallan tutkimuskentälle. Tällä hetkellä Itävallassa työskentelee yhteensä kuusi Royal Societyn Fellow-jäsentä. Kaksi uusinta jäsentä edustavat tutkimusaloja, joilla odotetaan olevan suuri vaikutus yhteiskuntaan myös tulevaisuudessa - biotieteitä (life sciences) ja kvanttiteknologioita.
Hiljattain julkaistiin myös ajankohtainen korkeakouluvertailu, „QS World University Ranking“. Itävaltalaiset korkeakoulut ovat parantaneet sijoituksiaan merkittävästi viime vuoden vertailuun verrattuna – Euroopassa jopa enemmän kuin minkään muun maan korkeakoulut. Vertailussa arvioitiin yli 1 500 korkeakoulua ympäri maailmaa, ja kuusi itävaltalaista oppilaitosta sijoittui 500 parhaan joukkoon. Myös tämän vertailun arviointikriteerien perusteella Itävalta on hyvällä tiellä korkeakoulutuksen, opetuksen ja tutkimuksen kehittämisessä.
