Itävallassa ei yleisesti ottaen tuoteta massatuotteita, vaan ainutlaatuisia harvinaisuuksia. Tästä vastaavat monet laatutietoiset pienet ja keskisuuret yritykset. Useimmat yli 9 000 itävaltalaisesta viinitilasta ovat pieniä perheyrityksiä, joissa työskentelee usein kolme sukupolvea yhdessä.
Viinanpoltolla on Itävallassa pitkä historia. Monilla yrityksillä on vielä 1700-luvulta peräisin oleva viinanpolttomonopoli. Lisäksi noin kahden vuosikymmenen ajan toiminut pieni ammattimaisten viinanpolttajien joukko harrastaa uutta Edelbrand-brandykulttuuria.
Kansainvälinen suuntaus käsityöoluisiin näkyy myös Itävallassa ja tuo esiin luovia, ainutkertaisia tuotteita. Itävaltalaisia oluita arvostetaan kansainvälisesti niiden täyteläisen makunsa vuoksi.
Laatu
Itävaltalaiset viinit ja makeat viinit ovat pidettyjä kaikkialla maailmassa. Itävallan tiukka viinilaki takaa viinien korkea laadun. Itävallan viinienmarkkinointijärjestön (Österreichische Weinmarketing, ÖWM) avulla viinien vientiä esim. Aasian maihin edistetään ja näin vakuutetaan yhä enemmän uusia kansainvälisiä asiakkaita.
Itävaltalaisten viinien omaperäinen ja omaleimainen luonne on suurten tuotantoalueiden, muinaisilta roomalaisilta periytyneen viininviljelyperinteen ja intohimoisten tuottajien onnekas yhdistelmä.
Todellinen aarre ovat vanhat, luonnonvaraiset viiniköynnöslajit ja ehdoton huippu rypälelajike Grüner Veltliner. Vaikutusvaltaisimmat viinikriitikot ja gourmet-lehdet pitävät Itävallan upeita Veltliner-viinejä yhtenä maailman arvokkaimpana valkoviini-lajikkeena.
Itävallan Edelbrand-hedelmäbrandyt lukeutuvat kansainvälisessä vertailussa lajinsa hienoimpiin. Itävallan hedelmäpuuviljely-kulttuuri on monipuolista, ja siten maa luo hyvät edellytykset hedelmäbrandyille.
Itävaltalaiset viininviljelijät, oluenpanijat ja väkevien juomien tuottajat rakentavat kansainvälisiä myyntimarkkinoita ja hoitavat niitä intensiivisesti. Erityisesti heidän laadukkaat erikoistuotteet menestyvät maailmanmarkkinoilla.
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys on ollut viinintuotannossa sekä oluen ja väkevien alkoholijuomien valmistuksessa jo vuosien ajan tärkeä aihe. Viininviljely on erittäin intensiivinen maatalouden muoto, sillä se käyttää kasvinsuojelu- tai kasvinhoitoaineita sekä lannoitteita ja vaatii paljon koneita eli käyttää paljon energiaa ja vettä. 20 % kaikista Itävallan viinitarhoista hoidetaan jo nyt luomuviljelyä koskevien direktiivien mukaisesti. Lisäksi geenimuunneltujen kasvien viljely on ehdottomasti kielletty.
Kestävän viininviljelyn tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen ja vähäpäästöinen tuottaminen. Tähän kuuluvat myös jalostus- ja myyntiketjut. Oranssien ja alkuviinien trendi vastaa kestävän kehityksen haasteeseen. Siirtyminen luomu-, Demeter- tai oransseihin viineihin on merkittävä alan tulevaisuuden aihe.