Oikeusjärjestelmä

Tämä artikkeli antaa yleiskatsauksen Itävallan sopimuslain ja E-kauppaa koskevan asetuksen perusperiaatteista. Tästä löydätte tietoa myös vaatimuksista ulkomaalaisille yrityksen ja osakkeiden ostajille.

Sopimusoikeus

Säädöskehys sopimusoikeudesta löytyy Itävallan siviililaista ja uudelleen säädetystä Kauppalaista (UGB). Kauppalaki sääntelee kaikkia kaupallisia transaktioita 1. tammikuuta 2007 alkaen.

Sopimusvapaus

Sopimusvapaus on Itävallan sopimuslain periaate. Sopimuspuolilla on oikeus valita kaupankäynnin ehdot, ellei sopimuspuolia tulkita anteeksiantamattomaksi tai muulla tavalla laittomaksi. Sopimus määritellään kuin suostuminen tarjoukseen ja vastaavan hyväksymisen ja tavallisesti tarjous ja hyväksyntä eivät vaadi erityistä kaavaketta Itävallan lain mukaan. Myös suulliset sopimukset ja rajatuissa olosuhteissa solmitut sopimukset, jotka ovat syntyneet toiminnan perusteella (hiljaiset sopimukset), ovat laillisesti sitovat ja niiden noudattamista voidaan valvoa.

Vapauteen valita sopimuskaavake sovelletaan tiettyjä poikkeuksia koskien arvopapereita ja takaussopimuksia, vakuutussopimuksia ja tiettyjä sopimuksia, joita sääntelee kuluttajansuojalaki. Nämä sopimukset pitää laatia kirjallisesti, jotta ne olisivat voimassa. Vielä tiukempi notaarin vahvistama kauppakirjan kaavake vaaditaan yrityksien perustamiseksi ja osakeyhtiön osakkeiden siirtämiseksi.

Ehdot ja edellytykset

Liiketoimet ovat tavallisesti sopimusosapuolten ehtojen ja edellytyksien sekä Itävallan lainvalvojien kohteena, jotta niiden yleiset ehdot olisivat oikeudenmukaisia eikä toisen puolen pakottamia.

Elektroninen kaupankäynti

Itävallan elektronista kaupankäyntiä koskeva asetus panee täytäntöön Euroopan elektronisen kaupankäynnin direktiivin ja sitä sovelletaan palveluihin, joita tarjotaan elektronisen menetelmän ja elektronisten varastointijärjestelmien kautta. Asetus ei koske puhelimen, telefaksin tai teleksin palveluita. Nämä kommunikaatiovälineet on katettu sopimuksien ehtoilla, jotka sisältyvät Itävallan kuluttajansuojalakiin.

Alkuperämaan periaate

Elektronisen kaupankäynnin direktiivin ja asetuksen mukaisesti alkuperämaan periaate tarkoittaa, että sitovia ovat lähtömaan, jossa palvelun tarjoajan liiketoiminta fyysisesti sijaitsee, lait ja asetukset. Joten jos palvelun tarjoajan toimisto on rekisteröity Itävaltaan, hän noudattaa Itävallan kaupankäynnin asetusta ja muita vastaavia säädöksiä kauppojen ja palveluiden toimittamisesta ja jakelusta. Jos kerran palvelut ja kaupankäynti vastaavat Itävallan vaatimuksiin, palveluiden tarjoaja voi toimia myös muissa EU:n jäsenmaissa ilman lisävaatimuksia. Myös jokainen tarjoaja missä tahansa EU:n jäsenmaassa voi laajentaa toimintaa Itävaltaan, jos hän noudattaa alkuperämaan ehtoja.

Sopimuksen lopettaminen internetin kautta

Tavallisesti sopimukset voidaan lopettaa internetin kautta ja niihin pätevät samat säännöt kuin muihin, perinteisiin sopimuksiin. Kuitenkin on eräs oleellinen asiaseikka: internetissä tavaroiden mainoskampanja ei muodosta vielä tarjousta, vaan ainoastaan kuluttajalle suunnattuun pyynnön tehdä tarjous. Sopimus on virheetön vain jos kuluttajat saavat kaupan tarjoajalta hyväksynnän/vahvistuksen tai jos tilatut tuotteet on sen jälkeen toimitettu.

Yrityksen hankinta

Ulkomaalaiset yksityishenkilöt ja yritykset voivat vapaasti perustaa yrityksiä, omistaa Itävallassa liikeyrityksiä ja toimia yrityksien johtajina.

Yrityksen perustaminen

Itävallan yrityslaki tunnistaa erilaisia yrityksiä ja yhtiöitä. Yksinkertaisen struktuurin ja rajoitetut vastuun vuoksi tavallisesti käytetään Itävallassa yrityksen perustamiseksi rajavastuuyhtiötä (Gesellschaft mit beschränkter Haftung). Rajavastuuyhtiön minimipääoma on 35 000 euroa, josta 50 % pitää suorittaa käteismaksuna.1. maaliskuuta 2014 jälkeen perustettaville osakeyhtiöille on myönnetty erivapaus osakepääoman maksuun. Näillä yrityksillä voi olla alennettu 10.000 euron osakepääoma, josta perustamisvaiheessa maksetaan käteisellä vain puolet (5.000 euroa). Erivapauden saaneiden yritysten tulee kuitenkin kymmenen vuoden sisällä yrityksen perustamisesta nostaa lakisääteinen vähimmäispääoma 10.000 eurosta 35.000 euroon. Vastuu rajavastuuyhtiössä suhteessa kolmansiin on rajattu pääoman suuruudella. Ulkomaan kansalaiset ja yritykset voivat toimia osakeomistajina tai perustajina ilman rajoituksia. Rajavastuuyhtiön (GmbH ) osakeomistajat voivat suoraan vaikuttaa ja ohjata yhtiön hallituksen toimintaa.

Itävallan Aktiengesellschaft (osakeyhtiö) on monimutkaisempi ja kalliimpi perustaa ja hallita. Minimiosakepääoma on 70 000 euroa, hallituksen toimintaa valvoo tarkkailujohtokunta, jossa pitää olla vähintään 3 jäsentä. Ulkomaalaiset oikeushenkilöt ja kansalaiset voivat myös perustaa avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä (Offene Gesellschaft, Kommanditgesellschaft).

lisätietoja: Yrityksen perustaminen Itävallassa

Yrityksen johtaminen ja hankinta

Yrityksen hankinta voidaan toteuttaa osakkuuden hankinnalla tai yritysostona. Ulkomaalaisten luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden yritysostoja säätelevät vuoden 2011 ulkomaankauppalain rajoitukset. Tietyt ulkomaalaisten tekemät merkittävät yritysostot ja osakkuudet vaativat ennen kaupan tekoa hyväksynnän Itävallan talousministeriöltä. Hyväksymisvelvoite koskee lukuisia eri alan yrityksiä, näitä ovat erityisesti yritykset jotka toimivat puolustusteollisuudessa, energia- ja vesihuollossa, turvallisuuspalveluissa, sairaaloissa jne. Osakkuuden hankinta vaatii talousministeriön hyväksynnän jos ostaja omistaa hankinnan jälkeen vähintään 25 % osuuden yrityksestä.

Kuitenkin, ennen liiketoiminnan aloittamista Itävallassa, yrityksen tai yhtiön pitää hakea toimintalupa. Tietyt liiketoiminnat vaativat todisteen siitä, että yrityksen johdolla on taidot ja kyky johtaa tämäntyyppistä liiketoimintaa. Laillisten yrityksien pitää nimittää liiketoiminnan johtaja (voi olla myös toimitusjohtajana), joka vastaa voimassa olevien kauppasäännösten noudattamisesta.

Patenttioikeus

Itävallan patenttiasetus (Patentgesetz) sisältää yksityiskohtaisia määräyksiä keksintöjen suojelemiseksi. Patenttioikeus antaa hakijalle täyden oikeuden keksinnön kaupalliseen tuotantoon ja yleiseen käyttöön. Patenttioikeus myönnetään 20 vuodeksi. Oikeuksien rikkomuksen tapauksessa hakija voi pyytää alustavaa kieltoa (lopettamisen ja pidättymisen määräys) ja hänellä on oikeus ottaa vastaan korvauksia. Patenttioikeutta rikkonut voidaan määrätä luovuttamaan voitto, joka on saatu rikkomuksen avulla sekä julkaisemaan oikeuden päätös. Patentti omistetaan rekisteröinnin jälkeen Itävallan patenttitoimistossa (saksankielinen sivusto). Suojelu myönnetään vastaavasti etusijalle rekisteröinnissä. Itävalta on ratifioinut TRIPS sopimuksen.

Itävallan virallinen patenttioikeuksien rekisteröintiyksikkö on Itävallan patenttitoimisto. Euroopan patenttisopimus (1973) määrää, että patentin rekisteröinti Euroopassa on voimassa kaikissa jäsenmaissa. Euroopan patentin rekisteröinti voidaan arkistoida Itävallan patenttitoimistossa ja Euroopan patenttitoimistossa. Yksityishenkilöiden, jotka eivät asu pysyvästi Itävallassa, pitää olla itävaltalainen asianajaja. Tästä löydätte nimilistan Itävallan patenttiasioihin erikoistuneista asianajajista (saksankielinen sivusto).

Design

Keksinnöt patenttitason alapuolella on suojattu Itävallan rekisteröidyn designin asetuksella (Gebrauchsmustergesetz). Menettelytapa designin rekisteröinniksi on helpompi kuin patentin ja myös suojelukausi on lyhyempi (10 vuotta). Suojelun laajuus vastaa kuitenkin patentin suojelun laajuutta. Muut designit ovat suojattuja Itävallan designin suojelun asetuksella (Musterschutzgesetz). Sillä suojataan tietyn designin muodot, pintamateriaalit ym. materiaalit. Suojelu antaa yksinoikeudet. Suoja-aika on 5 vuotta. Itävallan lainsäädäntö mahdollistaa suoja-ajan uudistamiset.

Viranomainen Itävallassa designin rekisteröinniksi on Itävallan patenttitoimisto, Österreichisches Patentamt (saksankielinen sivusto)

Tavaramerkkioikeus

Tavaramerkit, palvelumerkit ja logot (Marken) on suojattu Itävallan tavaramerkkiasetuksessa (Markenschutzgesetz). Tavaramerkkioikeus tulee voimaan rekisteröinnin kautta. Rekisteröity tavaramerkki antaa omistajalle täydet oikeudet käyttää ja siirtää tavaramerkkiä. Oikeuksien rikkomuksen tapauksessa tavaramerkin omistaja voi vaatia vahinkokorvausta, korvausta epäoikeudenmukaisesta rikastumisesta ja myös pyytää alustavaa kieltoa. Rekisteröinti antaa suojan 10 vuodeksi, uusinnat ovat Itävallan lain mukaan sallittuja. Viranomainen Itävallassa tavaramerkkioikeuden rekisteröinniksi on Itävallan patenttitoimisto, Österreichisches Patentamt (saksankielinen sivusto). Voimassa olevien EU direktiivien mukaan yhteisön tavaramerkit voidaan rekisteröidä EU:Union Intellectual Property Office (EUIPO) Alicantessa Espanjassa. Yhteisön tavaramerkki tarjoaa suojan kaikissa EU:n jäsenmaissa. Kansainvälinen suoja vaatii kansainvälisen tavaramerkin Madridin tavaramerkkisopimuksen mukaan (1891).

Tekijänoikeus

Kirjallisuuden, musiikin, taiteen ja elokuvataiteen teokset ja tietokoneohjelmat on suojattu Itävallan tekijänoikeusasetuksessa (Urheberrechtsgesetz). Tekijänoikeusasetuksessa suojaaminen ei vaadi rekisteröintiä; tekijänoikeus on automaattisesti teoksen luojalla. Tekijäoikeuden rikkomuksen tapauksessa tekijänoikeuden omistaja voi vaatia lopettamisen ja pidättymisen määräystä, plagiaatin ja väärennöksen poistamista tai tuhoamista ja korvausta epäoikeudenmukaisesta rikastumisesta. Suoja-ajat ovat:

• 70 vuotta kirjallisuudelle, musiikille, taiteelle ja äänitteille
• 50 vuotta valokuville

Yleisesti yrityssopimukset, jotka rajoittavat kilpailua, ovat kiellettyä kansallisen ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaan. EU:n kilpailuoikeutta koskevat määräykset otetaan käyttöön, jos sopimus todennäköisesti voi vaikuttaa EU:n jäsenmaiden välistä kaupankäyntiä. Tietyt vapautukset koskevat tietyntyyppisiä sopimuksia:

• jakelu- ja jälleenmyyntisopimukset
• hankintasopimukset
• franchise-sopimukset
  
  

Toisin kuin EU:n kartellilaki, Itävallan laki erottaa toisistaan erityyppiset kartellit ja korostaa kartellin organisaation rakennetta. Itävallan yritysfuusioita koskevat määräykset vaativat yritysfuusiota edeltävää virallista ilmoitusta, jos edellisenä tilikautena ylitettiin tietty liikevaihdon kynnys. Eri säännöt koskevat media-, pankki- ja rakennusalan yritysfuusioita. Yritysfuusioiden seurannan tavoitteena on estää dominoivaa markkina-asemaa, ellei dominoiva asema yritysfuusion kautta johtaa parannukseen, jossa taloudellinen valta-asema tuo enemmän etuja kuin haittoja tai on muulla tavalla oikeutettu taloudellisesta näkökulmasta.

Täydellisesti EU:n määräyksien mukainen Itävallan työoikeus on edelleen joustavampi kuin työoikeus muiden Euroopan maiden lainsäädännössä.

Työsopimukset

Työsopimukset voidaan solmia määräaikaisesti tai määräämättömäksi ajaksi ja yleensä ne voidaan lopettaa ilman perustetta sovitun sopimuksen päättyessä tai lainmukaisen irtisanomisajan mukaan. Työehtosopimuksissa määrätään minimipalkat, jotka ovat tavallisesti alle keskipalkkaa. Työehtosopimukset usein määräävät erilaiset ehdot, jotka sääntelevät työnantajan ja työntekijän sopimuksellisia suhteita ja ovat suotuisempia työntekijälle kuin sovellettavat lait. Henkilöstöneuvoston perustaminen on lain mukaan pakollinen, jos vähintään viisi työntekijää on otettu pysyvästi palvelukseen. Tämän velvoitteen noudattamista ei kuitenkaan voida valvoa ja käytännössä henkilöstöneuvosto on harvoin perustettu yrityksiin, joissa on alle 50 työntekijää.

Oikeudelliset puitteet

Työtä koskevat oikeudelliset puitteet ovat monimutkaiset: tavallinen työaika on määrätty Työaika-asetuksessa (Arbeitszeitgesetz), joka mahdollistaa 40-tunnisen työviikon (useat työehtosopimukset mahdollistavat 38,5-tuntisen työviikon). Joustavan työajan käyttö on yleistä ja ylityön tekeminen on yleensä luvattu. Työnantajan ja työntekijän pitää keskenään sopia, miten ylityöt korvataan joko rahallisen korvauksen maksamisella tai ylityövapaan myöntämisellä. Itävallan loma-asetus (Urlaubsgesetz) mahdollista pakollisen viiden viikon vuosiloman ja myöhempi lainsäädäntö antaa nuorille vanhemmille oikeuden tehdä osa-aikatyötä.

Työstä maksettava korvaus ja sosiaaliturva

Työstä maksetaan työntekijälle palkkaa yleensä 14 erää vuodessa (kaksi ylimääräistä maksuerää voimassa olevien neuvoteltujen sopimuksien mukaan; nämä kaksi ylimääräistä maksuerää antavat etuoikeutetun maksukohtelun). Työnantaja ja työntekijä jakavat sosiaaliturvakulut ja muut verot (fiskaaliset ja parafiskaaliset maksut). Kaikilla työntekijöillä on tapaturmavakuutus, sairausvakuutus ja työttömyysvakuutus. Eläkkeet rahoitetaan sosiaaliturvajärjestelmän avulla (jakojärjestelmäpohjaisesti; Umlageverfahren). Työnantajan osuus sosiaalimaksuista (sairaus-, tapaturma-, eläke- ja työttömyysvakuutukset) on noin 22% bruttopalkasta; työntekijän osuus on noin 18 % bruttopalkasta.

Työntekijän irtisanominen

Työntekijän irtisanominen ei saa olla syrjivää (sukupuoli, etninen, uskonto tai uskomukset, ikä, vamma), luonnostaan epäoikeudenmukainen tai anteeksiantamaton. Tietyt lailliset määräykset koskevat massairtisanomisia. Vuodesta 2003 alkaen eroraha rahoitetaan kuukausittaisista työntekijäkuluista suuruudessa 1,53 % niiden bruttotuloista, pidätetään heidän palkastaan ja säännellään ammattilaisten ulkopuolisten rahastojohtajien toimesta; vanha laillinen pakollisen erorahan maksamisen järjestelmä on lakkautettu. Yksityiskohtaista tietoa Itävallan työoikeudesta löydätte Itävallan kauppakamarin kotisivulta, Wirtschaftskammer Österreich (saksankielinen sivusto).

Tässä artikkelissa on tietoa Itävallan liberaalisesta valuutantarkkailupolitiikasta ja yksityishenkilöiden sekä yrityksien verotuksesta.

Valuutantarkkailu

Itävallassa on erittäin liberaaliset valuutantarkkailumääräykset, jotka perustuvat EU:n ehtoihin ja Itävallan Valuuttalakiin (Devisengesetz 2004). Itävallan keskuspankki (Österreichische Nationalbank, OeNB) vastaa valuutantarkkailusta. Euroopan unionissa on voimassa pääoman vapaan liikkumisen periaate ja Itävallassa eikä muissa EU:n jäsenmaissa ole maksuille ja pääoman siirroille laillisia rajoituksia.

Valuuttatransaktion suhteessa muihin maihin EU:n ulkopuolella ei ole myös muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta rajoituksia maksuissa, jotka koskevat ulkomaankauppaa, sijoituksia tai muita transaktioita eikä pääoman siirtoja, osinkojen, voittojen tai muiden ansioiden maksamista. Ulkomaalaisilla yrityksillä on rajoittamaton pääsy Itävallan pääomamarkkinoille. Joistakin valuuttatransaktioista pitää kuitenkin raportoida OeNB:lle, pääasiassa tilastollisella tarkoituksella.

Lisätietoa löydätte: 

Tulovero ja yritysvero

Yksityishenkilöiden tulot ovat yksityishenkilön tuloveron alaisia (Einkommensteuer). Oikeushenkilöt eivät maksa yksityishenkilön tuloveroa, vaan yritysveroa. (Körperschaftsteuer). Kumppanuudesta saatu voitto verotetaan kumppanuustasolla.

Tulovero

Yksityishenkilöt, jotka asuvat Itävallassa, verotetaan niiden vuositulon perusteella. (unbeschränkte Steuerpflicht). Ei-residentit verotetaan vain Itävallassa ansaittujen tulojen perusteella (beschränkte Steuerpflicht).

Itävallan tuloveroasetus määrää 7 erityyppisen tulon verotuksen:

• maatalous ja metsätalous
• yksityisyrittäjät
• liiketoiminta/kaupankäynti
• palkkatyö
• oma pääoma
• vuokraus
• muut tulot
  
  

Veronalaiset tulot verotetaan progressiivisen verotuksen mukaan maksimiprosentin ollessa 50 %.

Erillinen sijoitustuottojen vero (Kapitalertragsteuer) kantaa veroa tuotoista, jotka ovat syntyneet Itävallan sijoituksista ja tuotoista, jotka on ansaittu Itävallassa ulkomaalaisilla velkapapereilla. Nykyinen veromäärä on 25 %.

Yritysvero

Oikeushenkilöt joutuvat maksamaan yritysveroa (Körperschaftsteuer) kuin spesifistä yritystulojen veroa. Nykyinen veromäärä on 25 %, joka on yksi EU:n alhaisimmista. Minimi vuosittainen yritysvero on yhtä kuin 5 % itävaltalaisen yrityksen minimipääomasta eli 1750 euroa GmbH:lle (rajavastuuyhtiölle) ja 3500 euroa AG:lle (osakeyhtiöille).

Tietyt verohelpotukset ovat voimassa 1. maaliskuuta 2014 jälkeen perustetuille start-up yrityksille:

• Viiden ensimmäisen vuoden ajan minimiyhteisövero kaikille osakeyhtiöille (GmbH) on 500 euroa vuodessa (125 euroa täydeltä kvartaalilta).
• Seuraavina viitenä vuotena minimiyhteisövero on 1.000 euroa vuodessa (250 euroa täydeltä kvartaalilta).
• Yhdennestätoista vuodesta perustamisen jälkeen siirryttäessä rajoittamattomaan verovelvollisuuteen täysi yhteisövero on vuosittain 1.750 euroa – tämä tekee kvartaalissa 437,50 euroa.

Lisätietoa Itävallan maksuista löydätte Itävallan valtiovarainministeriön kotisivuilta

Pääpiirteet

Itävallan saneerausta koskeva lainsäädäntö antaa monta vaihtoehtoista menettelytapaa kuin maksukyvyttömyys uhkaa. Kaikissa menettelytavoissa paitsi konkurssissa on tavoitteena maksukyvyttömän velallisen pelastaminen eli järjestelmällinen velasta vapautuminen.

Konkurssin menettelytapasäännöt

Velallisen olemassa olevat varat jaetaan velkojien kesken tasavertaisen kohtelun periaatteella. Tietyt velkojat ovat oikeutettu erikoiskohteluun:

• erottamisoikeus
• korvausoikeus
• suojatun velkojan etusija
  
  

Työntekijöiden vaateet katetaan yleensä hallituksen maksukyvyttömyydeltä turvaamisen rahastosta, joka rahoitetaan pakollisten työnantajamaksujen kautta. Jos velallinen ei hyväksy velkojien vaatimuksia tai jos velat ylittävät varat (ylivelkaisuus – Überschuldung), velallisen pitää jättää konkurssihakemus 60 päivän sisällä. Niissä olosuhteissa myös velkojat voivat esittää konkurssihakemuksen. Jos velallinen ei jätä kyseisen ajanjakson aikana konkurssihakemusta, siitä pannaan vireille rikosasia ja se myös aiheuttaa henkilökohtaisen velkavastuun huolimatta maksukyvyttömän oikeushenkilön rajavastuujärjestelmästä. Jos konkurssimenettely on aloitettu, pesänhoitaja (Masseverwalter) ottaa epäonnistuneen liikeyrityksen tarkkailuun ja hallintaan sekä jakaa varat velkojien kesken (yksityinen myynti, pakkohuutokauppa). Sen jälkeen kuin omaisuus on jaettu, konkurssimenettely lopetetaan. Velkojat voivat kuitenkin nostaa vaateita, jotka eivät olleet turvattuja tai joita ei tyydytetty, oikeushenkilöä tai yksityishenkilöä vastaan 30 vuoden sisällä konkurssimenettelyn lopettamisesta.

Saneerausmenettely

Saneerausmenettelyssä velallinen vapautetaan osittain veloistaan. Velallisen on saneeraussuunnitelman vastaanottamisen jälkeen seuraavan kahden vuoden aikan suoritettava vähintään 30% vastattavista veloistaan. Saneeraussuunnitelma vaati oikeuden päätöksen ja velkoajien yksinkertaisen enemmistön. Tämä tarkoittaa, että menettelykäsittelyyn osallistuneiden velkoajien enemmistö, jotka edustavat vähintään 50% kokonaissaatavista on hyväksyttävä saneeraussuunnitelma. Eriävän äänen antaneet velalliset ovat myös sitoutuneet saneeraussuunnitelmaan kun vaadittava insolvenssivelkoajien yksinkertainen enemmistö sekä oikeuden päätös ovat vahvistettuja. Velallinen vapautuu lopuista veloistaan heti kun velallinen on suorittanut vaadittavan osasuorituksen kokonaisveloistaan.

Maksukyvyttömyyden välttäminen

Itävallan asetus yrityksen uudelleenjärjestelystä annetun lain (Unternehmensreorganisationsgesetz) nojalla tarjotaan erilliset menettelytavat niitä tapauksia varten, kuin yrityksen maksukyky on heikentynyt. Uudelleenjärjestelyn menettely alkaa tuomioistuimelle uudelleenjärjestelysuunnitelman luovuttamisella. Uudelleenjärjestelysuunnitelmassa pitää selvittää liiketoiminnan kriisin syyt, siihen pitää sisältyä suunnitellut vastatoimenpiteet ja uudelleenjärjestetyn yrityksen tulevaisuudennäkymät. Uudelleenjärjestelysuunnitelmaa ja sen täytäntöönpanoa valvoo uudelleenjärjestelyn tilintarkastaja.

Henkilökohtainen konkurssi

Konkurssimenettelyä ei rajoitetta ainoastaan yrityksiin. Yksityishenkilöt, jotka ovat maksukyvyttömiä, voivat esittää tuomioistuimelle hakemuksen maksuohjelman (Zahlungsplan) kanssa tai ulosottoon perustuvan velkojen lyhentämismenettelyn. Yksityisen velallisen pitää suorittaa vähintään 10 % saatavista, sitten hänet vapautetaan jäljellä olevista veloista siten, että velkojat eivät voi käynnistää uudelleen menettelyä.

Tämä artikkeli antaa tietoa Itävallan oikeusjärjestyksestä ja välimiesmenettelystä. Lisäksi löydätte täältä tietoa Itävallan asianajajista, julkisista notaareista, auktorisoiduista tilintarkastajista samoin kuin virallisista kääntäjistä ja tulkeista.

Itävallan oikeusjärjestys ja toimivalta

Yksityisoikeudelliset vaateet (kaupalliset transaktiot, korvauksiin oikeuttavat rikkomukset, perheoikeudelliset asiat, työasioiden käräjöinti ym.) käsitellään ensiksi yleisessä tuomioistuimessa (ordentliche Gerichte); välimiesmenettely vuorostaan vaatii kirjallisen välimiesmenettelyn sopimuksen.

Itävallan oikeusjärjestelmä perustuu liittovaltion oikeuteen ja oikeuslaitos on kolmiportainen. Ensimmäisessä oikeusasteessa riita-asia saatetaan kunnan tuomioistuimen käsiteltäväksi (Bezirksgericht) – jokaisella on toimivalta omassa kunnassa – tai hallintoalueen tuomioistuimen käsiteltäväksi (Landesgericht), jolla on toimivalta tietyllä hallintoalueella.Kunnan tuomioistuimet ovat pienten vaateiden tuomioistuimia (riita-asian arvo alle 10 000 euroa) ja niillä on toimivalta perheoikeudellisissa ja vuokraoikeudellisissa asioissa. Kaikki muut riita-asiat pitää viedä hallintoalueen tuomioistuimeen. Molemmissa tapauksissa asian vireille tulon paikan määräytyy vastaajan asuinpaikan tai liikeyrityksen sijaintipaikan mukaan.

Itävallan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla (kunnan ja hallintoalueen tuomioistuimella) on yleinen toimivalta (paitsi muutamissa poikkeustapauksissa kuten hallinnolliset, perustuslailliset ja kilpailuasiat). Päätöksen tekee tavallisesti yksi tuomari eikä tuomareiden jaosto. Itävallassa ei käytetä yksityisoikeudellisissa riita-asioissa valamiehistöä. Valamiehistöä ei valita, vaan nimitetään elinikäiseen virkaan.

Itävaltalainen asianajaja (saksankielinen sivusto) edustajana on pakollinen, jos riita-asian summa ylittää 5000 euroa. Oikeusapua on saatavilla vähävaraisille kantajille ja vastaajille oikeuskulujen korvaamiseksi.

EY:n viimeisempien määräyksien mukaan tuomioistuimen päätösten toimivallassa, tunnustamisessa/täytäntöönpanossa, Itävallassa annettuja tuomioita tunnustetaan ja pannaan täytäntöön myös muissa EU:n ja EEA:n maissa ja päinvastoin. Muita ulkomaalaisia tuomioita pannaan täytäntöön Itävallassa vain bilateraalisten tunnustamisen ja täytäntöönpanon sopimuksien mukaan.

Lisätietoa Itävallan oikeusjärjestelmästä löydätte Itävallan oikeusministeriön (saksankielinen sivusto) kotisivulta.

Välimiesmenettely Itävallassa

Kansainvälisellä tasolla välitystuomion kiistämisellä on merkittävä hyöty, joka perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Itävallan välitystuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia melkein kaikissa tuomiovalloissa. Itävalta on allekirjoittanut kaikki tärkeimmät bilateraaliset ja multilateraaliset sopimukset, mukaan lukien ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta New Yorkissa vuonna 1958 tehty yleissopimus.

Välimiesmenettelyn sopimus pitää laatia kirjallisesti, jotta se olisi voimassa ja laillisesti sitova, myös faksilla tai sähköpostilla lähetetty välimiesmenettelyn klausuuli täyttää nämä vaatimukset. Suositellaan välimiesmenettelyn klausuulin lisäämistä kaikkiin kansainvälisiin sopimuksiin. Välitystuomion kiistäminen mahdollistaa vertailevasti nopeutetut menettelyt ja sitä tunnustavat ja panevat täytäntöön myös Itävallan liittovaltion oikeuslaitokset.

Itävallan liittovaltion kauppakamarin Kansainvälinen välimiestuomioistuin Wienissä on uudistettu välimiesmenettelyn organisaatio, joka on valittu sopimaan kiistoja yli toimivaltojen ja nostamaan Itävallan mainetta kansainvälisen välimiesmenettelyn istuntopaikkana.

Asianajajat, julkiset notaarit, auktorisoidut tilintarkastajat ja viralliset kääntäjät

Asianajajat

Oikeusapua tarjoavat ensisijaisesti asianajajat. Itävallan asianajajaliiton jäseneksi pääseminen vaatii laajan vaativan jatko-opiskelun suorittamista:

• toimiminen usean vuoden ajan tuomioistuimen toimistotyöntekijänä ja työskentely harjoittelijana – lakimiehenä
• monipäiväisen asianajajakokeen suorittaminen
  
  

Itävallan asianajajaliiton (saksankieline sivusto) jäsenyys on pakollinen, liitto määrää myös kurinpidolliset asiat. Muiden EU:n ja EEA:n jäsenmaiden lakimiehillä on oikeus harjoittaa ammattiaan Itävallassa niiden kotimaan ammatillisen pätevyyden alaisena. Kolmen vuoden ammatin harjoittamisen jälkeen Euroopan asianajajat voivat hakea täysiä oikeuksia Itävallassa toimimiseen. Muutamat poikkeukset lukuun ottamatta, Itävallan lakimiehillä on täydet oikeudet edustaa omia asiakkaitaan myös ennen tuomioistuinta ja hallituksen oikeuslaitoksia. Asianajajapalkkiot määritellään laillisen Lakimiesten palkkioiden asetuksen mukaan, myös palkkiot, jotka perustuvat käytettyyn aikaan, ovat saavuttaneet suosiota. Palkkiot äänestäjille ovat lain mukaan kiellettyjä. Itävallan lakimiehiä sitoo laillinen luottamuksellisuusvelvollisuus.

Itävallan asianajajaliiton asianajaja haku(saksankielinen sivusto) tarjoaa yksityiskohtaisia tietoja Itävallan asianajajista ja heidän yhteystiedot.

Julkiset notaarit

Julkisten notaarien oikeudellinen opetus ja koulutus ovat samoin vaativia ja aikaa vieviä. Itävallan oikeusministeri nimittää julkiset notaarit; julkisten notaarien määrä on määrätty laissa. Notaarit tarjoavat tärkeitä sertifikaatinpalveluita yrityslain yhteydessä (useat lailliset välineet, jotka koskevat yrityksen perustamista, jälleenrakentamista tai myyntiä, tarvitsevat notaarin vahvistusta). Notaarit toimivat myös näennäisinä hallituksen pesänselvittäjinä ja tarjoavat tuomioistuimille hallinnollista apua perintöasioissa.

Yleensä notaareilla ei ole oikeutta käräjöidä ennen tuomioistuinta.  Notaarien palkkiot on määrätty laillisessa Notaarien palkkioiden asetuksessa. Seuraava web-sivusto tarjoaa perusteellista tietoa Itävallan siviilioikeuden notaarien velvollisuuksista ja käytänteistä sekä julkisten notaarien yhteystiedot. Lisätietoja: Itävallan siviilioikeuden notaarit

Auktorisoidut tilintarkastajat

Maksuneuvontaa antavat tavallisesti veroneuvojat (Steuerberater). Veroneuvojat ja lakimiehet tekevät tiivistä yhteistyötä yhtiössä ja transaktioissa. Veroneuvojat usein myös panevat toimeen tilintarkastuksia, mutta tietyn tyyppisiä tilintarkastuksia (kuten esimerkiksi osakeyhtiöiden tilinpäätökset) voivat suorittaa vain auktorisoidut tilintarkastajat (Wirtschaftsprüfer).

Itävallan veroneuvojien, tilintarkastajien ja auktorisoitujen tilintarkastajien luettelot löytyvät Austrian Chamber of Chartered Public Accountants (saksankielinen sivusto) kotisivulta ja www.steuerberater.at (saksankielinen sivusto).

Viralliset kääntäjät

Kansainvälisessä liike-elämässä pitää usein teettää asiakirjoista virallisia käännöksiä. Alapuolelta löydätte Itävallan virallisten kääntäjien ja tulkkien yhteystiedot.

• http://www.gerichtsdolmetscher.at
• http://www.sdgliste.justiz.gv.at (saksankielinen sivusto)