Itävalta on parlamentaarinen tasavalta, jonka tärkeimpiä periaatteita ovat demokratia ja vallanjako. Valtion korkein edustaja on liittopresidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi. Lainsäädäntöelin on kaksikamarinen parlamentti: Kansallisneuvosto (Nationalrat) ja Liittoneuvosto (Bundesrat) . Liittohallitusta johtaa liittokansleri.
Valtiosäännön perusta
Itävallan perustuslaki, valtiosopimus, puolueettomuuslaki ja Euroopan unionin liittymisasiakirja muodostavat tasavallan valtiosääntöoikeuden perusteet. Itävalta liittyi Euroopan unionin (EU) jäseneksi 1.1.1995.
Kansallisneuvosto
Kansallisneuvostossa on tällä hetkellä edustettuna 5 puoluetta: kolme hallituspuoluetta, Itävallan kansanpuolue, Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue, NEOS sekä Itävallan vapauspuolue ja vihreät .
Mandaattien jakautuminen
| Itävallan vapauspuolue (FPÖ) | 57 edustajaa |
| Itävallan kansanpuolue (ÖVP) | 51 edustajaa |
| Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue (SPÖ) | 41 edustajaa |
| Uusi Itävalta ja liberaali foorumi (NEOS) | 18 edustajaa |
| Itävallan vihreät (Die Grünen Österreich) | 16 edustajaa |
Itävaltaa hallitsee tällä hetkellä koalitio, jonka muodostavat ÖVP, SPÖ ja NEOS -puolueet. Seuraavat kansallisneuvoston vaalit pidetään perustuslain mukaisesti vuonna 2029.
Osavaltiot
Itävalta koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Myös pääkaupunki Wien on yksi Itävallan osavaltioista. Jokaista osavaltiota johtaa osavaltion hallitus, jota puolestaan johtaa osavaltion pääministeri.
| Osavaltio | Osavaltioiden pääkaupungit |
| Wien (englanniksi) | Wien |
| Steiermark (saksaksi) | Graz |
| Ylä-Itävalta (saksaksi) | Linz |
| Salzburg (saksaksi) | Salzburg |
| Tirol (englanniksi) | Innsbruck |
| Kärnten (saksaksi) | Klagenfurt |
| Ala-Itävalta (englanniksi) | St. Pölten |
| Vorarlberg (englanniksi) | Bregenz |
| Burgenland (saksaksi) | Eisenstadt |